Winna

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Ollaan niin kuin tehtäisiin

Winnan kanssa harjoitellaan hyvin paljon pentujuttuja, niin kuin asiaan varmaan kuuluukin. Tällä tarkoitan että yritetään päästä tutustumaan mahdollisemman moneen juttuun ja ihmettelemään maailmaa. Winna on siitä helppo tapaus, että kovapäisenä ja itsenäisenä otuksena se pystyy ottamaan hyvin lungisti monet asiat.

Tottis puolella ollaan harjoiteltu luoksetulon eteentuloa. Sen Winna osaa mielestäni jo ihan nätisti. Samalla ollaan harjoiteltu hiukan odotuskäskyä, tyttö kun mielummin syöksyisi saman tien eteen istumaan kun otan puoli askelta taaksepäin. Samalla ollaan harjoiteltu myös sivulletuloa. Siinä on ohjaajallakin paljon harjoiteltavaa, sillä aikaisemmat koirat olen opettanut kiertämään takaa. Winna seuraa ihan nätisti naksua kiertoliikkeeseen, mutta innostuu välillä pomppimaan kuin pupu eteenpäin. Liekö ohjaalla harjoittelemisesta naksun ja kuonon oikeaoppisestä välimatkasta. Toisaalta temppua ollaan harjoiteltu niin paljon että W jo mielellään tekisi pienemmän lenkin ja istuutuisi suurinpiirtein halutulle paikalle. Vielä siis on hiomista koiran oikeassa paikassa.



Sivulla seuraamistakin ollaan kokeiltu. W seuraa periaatteessa naksua ihan hyvin, mutta lähtee melko helposti levittämään takapuoltaan. Edelleen, ohjaaja harjoitelkoon miten naksua pitelee. Maahan menoa ollaan harjoiteltu niin että etupuoli menisi edelle mutta oih ja voih miten vaikeaa se on muistaa. Maahanmeno olisi helppo juttu jos vain saisi taittaa istumisen kautta niin kuin kaikki muut järkevät koirat.

Jälkeä ollaan tampattu myös hyvin innokkaasti ja pyritäänkin tekemään jälki noin viitenä päivänä viikossa. Winna on ihan superinnokas jäljestämiseen, mutta hakisi mielummin silmillään kuin käyttäisi nenää. Vauhtiakin luonnollisesti on niin paljon ettei ehtisi syödä naksut kuin toisen jalan jäljistä. Nyt muutamana iltana minulla tosin on ollut ihme koira hihnan päässä. Winna menee yhä ihan superinnokkaana jäljelle, mutta keskittyy hiukan etenemiseen! Katsotaan kuinka pian palataan takaisin mahdottomaan kohellukseen. Jäljen pituus on tällä hetkellä 40 askelta ja jokaisella jäljellä on naksu.

Noutajajutuissa ollaan harjoiteltu ihan damin pitämistä. Winnan mielestä sen leuat eivät aukea isoiksi joten se miettii tarkasti miten isoja juttuja ottaa suuhunsa. Tällä hetkellä harjoitellaan isolla ja pienellä juuttidamilla ja kovasti ollaan pyritty tekemään dameista mahdollisimman kivoja. Samoin ollaan pyritty keskittymään siihen ettei ole tarvetta sylkeä tavaraa pois saman tien kun pääsee ohjaajan luokse vaan parasta olisi irrottaa vasta kun käsky kuuluu.

Kerran viikossa meillä on myös riistapäivä. Winnan kasvattajalta saatiin varis, joka kaivetaan aina pakastimesta esille. Meillä on lyhyitä variksella leikkimishetkiä päivän mittaan jolloin pääsen vähän testailemaan miten haiseva lintu on Wsta paras. Tässä taas on ongelmana paitsi uusi materiaali niin linnun koko jonka takia Winna vierastaa linnan kokonaan suuhunsa ottamista. Kuitenkin elukka kiinnostaa pentua kovasti ja sitä yritetään jo varovasti siivestä kannella että eiköhän meistä vielä hyvä tule.

Siinäpä on meidän pääasialliset harjoitukset. Innolla odotellaan edistymistä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti